Albert Einsteinin seinätarrat, joita myin Decordsin nimellä, opettivat minulle kalliin läksyn immateriaalioikeuksista. Se maksoi minulle hermoja ja jätti varoituksen Etsyssä olevalle tililleni. Noin kolme vuotta sitten huomasin, miten hyvin tuotteet hänen sitaateillaan, kuuluisalla kuvallaan, jossa hän näyttää kieltä, ja tyylitellyillä muotokuvillaan myivät. Halusin kokeilla tätä trendiä.
Aiempien tekijänoikeusongelmien jälkeen tiesin jo, että oikeudet piti selvittää ensin. Luin teosten suojasta, joka kestää 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Einstein kuoli vuonna 1955, ja päättelin virheellisesti, että hänen kuvaansa sai jo käyttää vapaasti. Olin sekoittanut teoksen oikeudet henkilön nimen ja kuvan käyttöön liittyviin oikeuksiin.
Piirsin hyvillä mielin vektorimuotokuvan, tein siitä seinätarran ja laitoin sen myyntiin. Tilauksia alkoi tulla lähes heti, ja iloitsin jo uudesta menestystuotteesta. Parin kuukauden kuluttua sain kuitenkin virallisen valituksen tavaramerkkioikeuksien loukkauksesta. Ihmettelin, miten yli puoli vuosisataa sitten kuolleen ihmisen nimi voi olla rekisteröity tavaramerkki.
Silloin kuulin Jerusalemin heprealaisesta yliopistosta, jolle Einstein oli testamentannut arkistonsa ja kirjallisen jäämistönsä. Yliopisto säilyttää asiakirjoja, mutta myös lisensoi hänen nimensä ja kuvansa kaupallista käyttöä sekä suojaa tavaramerkkejään. Yhdysvalloissa haettiin yhtä Albert Einsteinin nimeen liittyvää tavaramerkkiä vuonna 2003, ja merkki rekisteröitiin vuonna 2009. Tuoteluetteloon kuului myös painotuotteita.
Minulta oli jäänyt huomaamatta, että tekijänoikeuden kesto ja tavaramerkkisuoja noudattavat eri sääntöjä. Valokuvan suojan kestoa ei esimerkiksi lasketa siinä esiintyvän henkilön kuolemasta. Tavaramerkki ei myöskään kiellä jokaista nimen mainintaa tai jokaista muotokuvaa. Merkitystä on kuvalla, sen käyttötavalla ja sovellettavilla säännöillä.
Yritin ratkaista asian rauhallisesti ja kirjoitin oikeudenhaltijoille. Myönsin ymmärtäneeni oikeudet väärin, pyysin anteeksi ja poistin ilmoituksen kaikilta alustoilta. Toivoin heidän peruuttavan valituksen, jotta varoitus ei jäisi kauppani historiaan.
Vastaus oli kylmä ja ammattimainen. Anteeksipyyntö hyväksyttiin, mutta valitusta ei suostuttu peruuttamaan. Minulle kerrottiin, että tällaisen myynnin jatkaminen vaatisi virallisen lisenssin. Kun kuulin hinnan, tajusin, etten kattaisi siitä puoliakaan edes myymällä näitä tarroja kymmenen vuotta.
Varoitus jäi tililleni. Oikeuteen asti asia ei edennyt, koska lopetin myynnin heti. Opin, ettei kuuluisan henkilön kuolinpäivä yksin ratkaise oikeuskysymystä. Nyt tarkistan erikseen kyseisen kuvan oikeudet ja nimen kaupallisen käytön mahdolliset rajoitukset.